Virtuaalisuutta ja virtaa kehittämiseen ITK-konferenssin tuliaisina
Tredun pisteellä Meshin testausta. Kuva: Ville Palkinen / Tredu. Ps. Huomaa Samiedun Sannat taustalla! |
Interaktiivinen
tekniikka koulutuksessa -konferenssi eli tuttavallisemmin ITK järjestettiin 31.
kerran 5.-7.10.2022 perinteiseen tapaan Hämeenlinnan Aulangolla. Konferenssi
kokosi yhteen opetus- ja koulutusalan toimijoita, opetusteknologian yrityksiä,
tutkijoita, yhteiskunnallisia vaikuttajia ja muita alasta kiinnostuneita.
Ammattiopisto
Samiedun opetus- ja hankehenkilöstö osallistui tämän vuoden tapahtumaan
runsaslukuisena. Verkko-opetuksen ja digitaalisten oppimisympäristöjen käytön
laajeneminen on lisännyt ja laajentanut henkilöstön osaamisen
kehittämistarpeita, minkä vuoksi isolla tiimillä oli hyvä lähteä tutustumaan
interaktiivisen tekniikan päivänpolttaviin teemoihin. Tässä kirjoituksessa
kokoan omia kokemuksiani tämän vuotisen tapahtuman annista.
Hypetystä hybridistä
Hybridiopetuksen
opetustilanteen rakenne, työskentelytapojen sekä vuorovaikutuksellisten
aktiviteettien suunnittelu ja valinta vaatii opettajalta uudenlaista didaktista
osaamista ja epävarmuuden sietokykyä. Hybridiopetuksessa on käynnissä kaksi
samanaikaista toteutustavoiltaan erilaista opetus- ja oppimistilannetta, joiden
ohjaaminen vaatii opettajalta kykyä esittää ja visualisoida opetussisältö
kahdelle yleisölle samanaikaisesti. Jari Larun mukaan hybridiopetus luo uusia mahdollisuuksia suunnitella ja toteuttaa verkko-opetusta aloilla, joilla etäopetus ei aiemmin ole ollut suosittua tai sitä on pidetty vaikeana toteuttaa.
Hybridiopetus vaatii herkkyyttä
huomioida kaikki oppijat tasapuolisesti oppimisympäristöstä riippumatta, ohjata
ja antaa palautetta oppimisesta sekä kontaktiluokassa opiskeleville että
teknologiavälitteisesti osallistuville. Hybridiopetus on haasteistaan
huolimatta tullut jäädäkseen ja varsinkin opiskelijat pitävät joustavuutta
lisäävää uutta opetustapaa myönteisenä (Laru, J.; Lintula, V.). Oppimistuloksissakaan ei
ole havaittu eroja lähiopetukseen osallistuneiden tai hybridiopiskelun
valinneiden välillä.
Hybridiopetusta
toteuttavat oppilaitokset ovat kehittäneet muunneltavia hybridiopetustiloja
sekä niiden laitteistoa ja varustusta sekä hankkineet erilaisia välinesalkkuja,
joiden avulla etäopetusyhteys on mahdollista toteuttaa erilaisissa
opetustiloissa. Tekniikan lisääntyessä kasvavat myös opettajien
teknologiaosaamisen tarpeet. Harva opettaja on saanut opettajankoulutuksessaan
eväitä audiotekniikkaan, kameroiden sijoitteluun ja käyttöön tai edes
nykyaikaisten videoneuvotteluohjelmistojen hyödyntämiseen.
Praecomin Ville
Lintulan toteuttamassa posterissa esiteltiin Oppiminen vuonna 2025-tutkimuksen
tuloksia, jonka mukaan 89 % opiskelijoista pitää hybridiopetuksen merkittävänä
mahdollisuutena opetusmuodon joustavuuden. Hybridiopetus mahdollistaa
opetustarjonnan laajentamisen, opetukseen osallistumisen ja työnteon myös
haja-asutusalueilla. Toisaalta yli puolet opetusalan ammattilaisista pitää
nykyisiä teknologisia ratkaisuja riittämättöminä hybridiopetuksen toteutukseen.
Lintulan posteri nostaa yhtenäisen käyttökokemuksen muodostamisen ja
aikavarkaiden poistamisen tärkeiksi kehittämiskohteiksi hybridiopetusta
tarjoavissa oppilaitoksissa. Opettajien ja oppijoiden täytyy osata käyttää ohjelmistoja,
laitteita ja välineitä, jotta opetus- ja oppimistilanne onnistuu. Lintula
korostaa myös oppijoiden osallistamisen ja vuorovaikutuksen merkitystä
hybridiopetustilanteessa. Opettajan tahtotilana tulisi olla mahdollisimman
tasapuolisen ja tasa-arvoisen opetustilanteen tarjoaminen opiskelijan
osallistumistavasta riippumatta. (Lintula, V.)
Virtuaalitodellisuutta ja vuorovaikutusta
Tredun toimintapisteellä oli mahdollista hypätä hologrammien maailmaan
Hololensien avulla. Tredussa oli toteutettu virtuaalisia oppimisympäristöjä,
joissa hyödynnettiin Hololensien ominaisuuksia. Oppilaitos on toteuttamassa
myös pelillistä Printmaster XR -toteutusta painokoneen käytön opiskeluun, joka
on suunnattu median ja kuvallisen ilmaisun perustutkinnon opiskelijoille.
Tredun työpajassa pääsi myös kokeilemaan Microsoft Mesh -sovellusta
Hololens-laseilla. Piipahdus Metaverseen lasien kautta oli yllättävän
positiivinen kokemus, sillä Tredun Artun ja hänen avatarinsa kanssa
höpötellessä unohtui helposti lähes sadan kilometrin fyysinen etäisyys
välillämme. Hololensien kokeilun kruunasi vielä arkkileikkurin käytön opettelu
Tredun media-alan opettaja Mikko Rossin johdolla. Vaikka lasit eivät olleetkaan
itselleni kalibroidut, niin tiukka tuijotus kohteeseen sai laitteen
käynnistymään ja arkkeja alkoi syntyä.
Tämän syksyn ITK-konferenssi jäi kutkuttelemaan uteliaan ja oppimishaluisen
verkkopedagogin mieltä yllättävän paljon. Vaikka tarjontaa oli taas aivan
ylitsevuotavasti aikaan nähden ja suurin osa mielenkiintoisista esityksistä
osui päällekkäin toisen yhtä mielenkiintoisen esityksen kanssa, sai kahden
päivän vierailusta virtaa ja virikkeitä oman työn kehittämiseen. Seuraava ITK
onkin sitten jo huhtikuussa, kun konferenssi löytää takaisin omalle paikalleen
loppukevääseen.
Lisätietoja:
Kiikeri, P. Virtuaalisesti omalla polulla -hanke.
Laru, J. Korona meni, hybridi tuli. Suomalaisten opettajien
käsityksiä koronanjälkeisestä ajasta.
Lintula, V. Koskettavat kohtaamisen
oppimisympäristöissä jatkossa. Tutkimus Oppiminen vuonna 2025
-tutkimus.
Palkinen, V. Tätä voi olla Metaverse opetuksessa -
asiantuntija osallistui työpajaan etänä avatarina. Tredu.
Kommentit
Lähetä kommentti